Lähes puolet suomalaisista kokee, että tekoälyn avulla toteutetut huijaukset ovat vaikeimpia tunnistaa huijauksiksi. Nordean pohjoismaisesta tutkimuksesta selviää, että tekoälyn avulla toteutetut huijaukset koetaan haastavimmiksi välttää kaikissa Pohjoismaissa, mutta suomalaiset kokevat osaamisensa hieman muita heikoimmaksi. Yleisesti ottaen valtaosa suomalaisista kokee osaamisensa huijausten tunnistamisessa hyväksi.

Suomalaisista 48 prosenttia kokee, että tekoälyllä tehostetut huijaukset ovat vaikeimpia tunnistaa huijauksiksi. Epävarmuus on yleistä kaikissa ikäryhmissä. Naiset kokevat tekoälyyn perustuvat huijaukset hieman useammin haastaviksi tunnistaa (52 %) kuin miehet (46 %).

"Rikolliset hyödyntävät tekoälyä eri tavoin monenlaisten huijausten tehtailussa. Tekoälyn avulla he saavat tuotettua hyvin kirjoitettua tekstiä ja luotua syväväärennöksiä - eli deepfake-kuvia ja -videoita. Näitä menetelmiä näemme hyödynnettävän myös Pohjoismaissa", kertoo Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin.

Tekoälyyn perustuvat huijaukset koetaan vaikeimmiksi välttää kaikissa Pohjoismaissa, mutta suomalaiset kokevat taitonsa vielä heikommiksi (48 %) kuin ruotsalaiset (45 %) tai tanskalaiset ja norjalaiset (42 %).

"On selvää, että tekoälyn käyttö tulee lisääntymään myös rikollisten keskuudessa. Tekoälyn avulla he pystyvät esimerkiksi luomaan entistä uskottavampia ja henkilökohtaisempia - vaikkapa vastaanottajan nimeä tai aiempaa asiointia hyödyntäviä - huijausviestejä ilman perinteisiä varoitusmerkkejä, kuten kiireen tuntua tai kielivirheitä",  Helin jatkaa.

Valtaosa suomalaisista kokee tunnistavansa huijaukset

Tutkimuksen mukaan enemmistö (81 %) suomalaisista kokee omaavansa riittävät tiedot ja taidot huijausten tunnistamiseksi. Varmuus omista taidoista on hieman laskenut vuoden 2025 elokuusta (85 %), mutta on silti selvästi korkeammalla tasolla kuin keväällä 2024 (72 %).

Tekoälyavusteisten huijausten jälkeen seuraavaksi eniten suomalaisia huolestuttavat verkossa tavaran ostamiseen ja myymiseen liittyvät huijaukset (35 %) sekä puhelinhuijaukset (15 %). Sen sijaan esimerkiksi sijoitushuijaukset (6 %) ja romanssihuijaukset (4 %) koetaan harvemmin kaikkein haastavimmiksi tunnistaa.

"Pankit pystyvät torjumaan tehokkaasti sellaisia huijauksia, joissa rikolliset luottavat massaan. Esimerkiksi kaikista käsitellyistä tietojenkalastelutapauksista Nordean torjuntaprosentti oli viime vuonna yli 90. Eniten rahaa menetetään huijauksissa, joissa uhri manipuloidaan tekemään maksut itse, kuten sijoitushuijauksissa. Kehittyvän teknologian ja aktiivisen viestinnän avulla huijausten torjuntaa voidaan edelleen vahvistaa myös tulevaisuudessa", Helin toteaa.

Viisi vinkkiä huijauksilta suojautumiseen

• Pysähdy ja harkitse. Älä reagoi viesteihin tai puheluihin kiireessä, vaikka ne vaikuttaisivat henkilökohtaisilta tai uskottavilta.
• Tarkista lähettäjä. Varmista viestin tai yhteydenoton aitous toisesta kanavasta, erityisesti raha-asioissa.
• Älä jaa tietojasi. Pankit tai viranomaiset eivät pyydä salasanoja, tunnuslukuja tai maksutietoja viestillä tai puhelimitse.
• Ole kriittinen myös hyvin kirjoitetuille viesteille. Hyvä kieli ja asiallinen sävy eivät takaa viestin aitoutta.
• Keskustele ja jaa tietoa. Kerro huijauksista läheisillesi ja auta erityisesti heitä, joille digitaaliset palvelut ovat vähemmän tuttuja.

Nordic Pulse -kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Verian internetpaneelissa 5.-13.1.2026, siihen vastasi 1010 18-79-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimus tehtiin kaikilla Nordean neljällä pohjoismaisella markkina-alueella Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Nordic Pulse -kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Lue lisää tutkimuksesta nordea.com-verkkosivustolta.