Nordeassa huijauksiin liittyvät vahingot vähenivät kokonaisuudessaan voimakkaasti vuoden 2025 aikana. Yli 90 prosentissa Nordeassa käsitellyistä tietojenkalastelutapauksista vahingot jäivät kokonaan syntymättä. Erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvat tietojenkalastelut ovat kasvussa.

Vuonna 2025 huijauksiin menetettyjen varojen kokonaismäärä Suomessa kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, mutta Nordeassa trendi oli päinvastainen.

"Toimiemme ansiosta saimme huijausvahingot kokonaisuudessaan vahvaan laskuun. Erityisen hyvin onnistuimme suojaamaan asiakkaitamme tietojenkalasteluilta, jotka olivat meilläkin huijausyritysten kärjessä. Torjumiemme tietojenkalasteluyritysten euromäärä oli yli neljä kertaa suurempi kuin toteutuneet menetykset, ja yli 90 prosentissa käsittelemistämme tapauksista vahingot jäivät kokonaan syntymättä", kuvailee Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin.

Vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin Finanssiala ry:n mukaan huijata eri tavoin varoja 148 miljoonan euron edestä, mikä on 38 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensimmäistä kertaa pankit onnistuivat kuitenkin estämään tai palauttamaan rikollisille menossa olevista maksuista yli puolet.

"Todellisuudessa pankit torjuvat huijauksia kuitenkin vielä huomattavasti enemmän kuin Finanssialan luvut kertovat. On mahdotonta mitata, kuinka paljon huijauksia on estetty esimerkiksi tunnistautumisen turvallisuuteen liittyvillä parannuksilla sekä tietoisuuden lisäämisellä", kertoo Helin.

Yrityksiin kohdistuvat huijaukset lisääntymässä

Yrityksiin kohdistuvat toimitusjohtaja- ja laskutushuijaukset sekä sijoitushuijaukset aiheuttivat suurimmat tappiot Nordeassa vuonna 2025.

"Sijoitushuijauksissa uhriin kohdistetaan runsaasti sosiaalista manipulointia, minkä vuoksi pankin on vaikeampaa havaita niihin liittyviä maksuja omassa monitoroinnissaan esimerkiksi kalastelutapauksiin verrattuna. Onnistuimme kuitenkin estämään sijoitushuijauksiinkin liittyviä vahinkoja enemmän kuin niitä syntyi", Helin sanoo.

Yrityshuijauksille on tyypillistä, että yritys tekee maksun tunnistamatta, että kyseessä on huijaus, ja tilanne paljastuu viiveellä. Silloin vahingot voivat nousta yhdenkin maksun myötä suuriksi.

"Näimme viime syksynä selkeitä merkkejä siitä, että tietojenkalastelijat ovat ottaneet Suomessa pk-yritykset tähtäimeensä. Olemme nähneet tämän kehityssuunnan erityisesti Ruotsissa ja se näyttää nyt rantautuneen myös Suomeen. Aika näyttää, mihin suuntaan ilmiö kehittyy."

Muita tulevaisuuden haasteita ovat Helinin mukaan turvatilihuijaukset sekä rikollisten edelleen kehittämät menetelmät, kuten syväväärennökset. Lisää näistä voi lukea Nordean Finanssimaailma-blogista.